Old Bank on ravintoloiden aatelia

Old Bankin oluenhakumatka 3.-5. toukokuuta, Vuonna 2003

Matkan tarkoitus oli hakea olutklassikkoja ja uusia oluttuttavuuksia Belgiasta ja Ranskasta. Etukäteen tietoa haettiin sekä kirjoista, että internetistä. Ja suuri kiitos kuuluu eräälle Turkulaiselle oluenhakukonkarille.

La 3. toukokuuta
Matkaan lähdettiin (Niko ja Matti) pakettiautolla. Turusta Hankoon, josta lautalla Saksaan Rostockiin ja sieltä edelleen Bremeniin, jossa yövyimme sunnuntain ja maanantain välisen yön.

Ma 5. toukokuuta
Aamulla matka jatkui kohti Hollannin ja Belgian rajalla sijaitsevaa Baarle-Hertogia, jossa tarkoitus oli käydä olutkaupassa nimeltä ´t Brouwershuis. Kauppa oli kuitenkin maanantaisin kiinni. Ei auttanut kuin odottaa seuraavaan päivään. Yöpaikan saimme Turnhoutista, noin 12 km Baarle-Hertogista etelään sijaitsevasta kaupungista.

Ti 6. toukokuuta
Heti aamiaisen jälkeen ajoimme takaisin ´t Brouwershuisiin. Olutkaupan uskomattoman, noin 700 eri oluen valikoimasta, ostimme muutamia oluita maistiaisiksi. Kaupan yhteydessä toimii myös ravintola, jossa luonnollisesti on tarjolla sama valikoima, kuin kaupan puolella. Tarkoitus oli paluumatkalla pysähtyä samaisessa kaupassa ostamassa loput kyytiin mahtuvat oluet. Matka jatkui kohti Westvleterenin kylää, Sint-Sixtuksen luostaripanimolle, joka valmistaa kuuluisia Westvleteren trappist- oluita. Maaseudulla, keskellä peltoja sijaitseva luostari löytyi helposti. Luostarin panimosta saimme ostettua Westvleteren nro 8, ja kahvilasta saimme sekä Blondea, että nro 12. Nämä ostokset saivat hymyn karehtimaan huulilla. Tyytyväisinä suuntasimme kohti Ieperiä yöpaikkaa etsimään. Ja toki myös maistelemaan olutkaupasta ostamiamme maistiaisia. Ieperissä ehdimme myös bongata pari olutravintolaa ja löysimme joitakin mielenkiintoisia oluita, jota päätimme tuoda Suomeen.

Ke 7.toukokuuta
Aamulla auton keula suunnattiin kohti Ranskaa, Hordainin kylään, jossa La Choulette- panimo valmistaa Biere de Garde oluita. Jälleen suunnistimme ensi yrittämällä oikeaan paikkaan. Ostimme viittä panimon olutta; La Choulette Blondea, Brunea, Ambreeta, Framboisea ja Blanche de Cambraita. Kaupankäynti onnistui vaikka yhteistä kieltä ei juuri ollut. Yöksi jäimme Ranskan puolelle Douain kaupunkiin. Siellä jäi aikaa tutustua ranskalaiseen olutkulttuuriin ja elämänmenoon.

To 8. toukokuuta
Aamun sarastaessa ajoimme takaisin Belgiaan, lähelle Kortrijkin kaupunkia, pieneen Bellegemin kylään. Sieltä löytyy Bockor- panimo. Ieperissä tutustuimme olueen nimeltä Ypra. Olutta oli aikaisemmin valmistettu Ieperissä, mutta nykyisin tuotteen valmistaa Bockor-panimo. Eräs ystävällinen olutravintolan omistaja etsi meille Bockor- panimon osoitteen. Jälleen ilman tarkkaa karttaa löysimme perille ensi yrittämällä. Aamuauringon paistaessa pilvettömältä taivaalta lastasimme Yprat autoon ja suuntasimme kohti Bryggeä. Sinne saavuimme puolilta päivin. Majapaikan löydyttyä lähdimme bongaamaan oluita. Kaupunkina Brygge on hieno. Paljon upeita rakennuksia ja todella paljon Brittituristeja, jotka tekevät päivämatkoja kanaalin yli Belgiaan. Mukavia oluita ja olutravintoloita löytyi runsain mitoin. Päivä kului kaupunkia kierrellen, sekä olut ostoksia ja paluumatkaa suunnitellen.

Pe 9. toukokuuta
Hyvin nukutun yön ja aamupalan jälkeen suuntasimme kohti Baarle-Hertogia ´t Brouwershuisiin. Sieltä ostimme auton täyteen, muun muassa paikan omistajan itsensä panemaa saisonia, Brabe Broederia, sekä muutaman pienen ja tuntemattoman panimon oluita. Hyvillä mielin ja auto pullollaan olutta ajomatka kohti kotia saattoi alkaa. Koko päivän ajon päätteeksi olimme jälleen Bremenissä. Pitkän ajomatkan jälkeen oli mukava lähteä kaupungille jaloittelemaan ja huuhtomaan päivän pölyt kurkusta. Oli perjantai- ilta ja meille aukeni oiva tilaisuus tutustua siihen, miten saksalainen rentoutuu raskaan työviikon päätteeksi. Pika-analyysi oli, että riittävä määrä paikallista pilssiä auttoi, sukupuoleen tai sosiaaliseen säätyyn katsomatta. Itse kutakin.

La 10. toukokuuta
Aamupäivän kulutimme Bremenin katuja kävellen. Iltapäivällä lähdimme ajelemaan kohti Rostockia. Hauskana yksityiskohtana todettakoon, että ensimmäisen kerran ajettiin harhaan, kun Rostockin satamaa lähestyessämme luotimme laivayhtiön antamaan karttaan ja ajo-ohjeisiin. Tietyöt olivat edenneet ohjeiden laatimisesta. Hauskaksi asian tekee se, että kaikki panimot ja muutkin paikat löytyivät aina ensi yrittämisellä. No, auto lauttaan ja puuduttava lauttamatka alkoi.

Su 11. toukokuuta
Lautta saapui Hangon satamaan noin kello 17.00. Matka Hangosta Turkuun taittui joutuisasti ja mieli onnistuneen oluen metsästyksen jälkeen oli korkealla. Turussa oluet kannettiin Old Bankin holvien uumeniin rauhoittumaan matkan rasituksista. Ennen oluiden myyntiin tuloa oli myös valmistevero ym. lain vaatimat asiat hoidettava.

Kaiken kaikkiaan matka oli erittäin onnistunut. Pääasian, eli olutmaailman helmien hankkiminen onnistui jopa yli odotusten. Myös tietoa oluista ja eri olutkulttuureista jäi päähän roimasti. Mieleen jäi myös oluen nauttima arvostus. Jokaisessa vierailemassamme paikassa olut oli kunnia-asia. Ihmisten ystävällisyys ja avuliaisuus jaksoi sekin hämmästyttää. Vaikka yhteistä kieltä ei välillä ollut kuin muutama sana, niin aina oltiin kiinnostuneita mistä me olemme ja mitä ihmettä teimme niin kaukana kotoa. Oman mausteensa matkalle antoi ajokulttuurit, jotka vaihtelivat hurjasti eri maiden välillä. Saksalaisesta järjestelmällisyydestä Ranskalaiseen sekasotkuun oppi kuitenkin nopeasti. Lopuksi voisi sanoa, että oluenhakumatka oli hieno kokemus, jota lämpimästi suosittelemme kaikille hyvän oluen ystäville.